Ilkka Luoma Mielipiteitä ilman hymistelyä

Kaikki blogit puheenaiheesta Ilmastometsä

Maaseudun tuhotalkoot ideologian vuoksi.

Vasemmalla ja vihertäväistössä, on kaavailtu puun käytön huomattavia rajoituksia. Tutkaillaanpa sitä hieman ehdotusten valossa. 

 

Suomen metsien vuotuinen kasvu on hieman yli 100 milj.m3, puustoa kaadetaan laskentatavasta riippuen 60-80 milj.m3 vuosittain.

 

Paperi ja mekaaninen metsäteollisuus työllistävät suoraan 42000 henkilöä,  tämän lisäksi korjuu, kuljetus, kaupallinen, jatkojalostus, huonekalu ja erikoistuoteteollisuus työllistävät yhteensä kymmeniä tuhansia henkilöitä kerrannaisvaikutuksina

 

Hieskoivu oli metsiemme hukkakaura

Edesmennyt Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisen Luonnonvarakeskuksen) sanavalmis professori Kullervo Kuusela lausahti vuonna 1983 Ylivieskan metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa klassikoiksi jääneen metsäkommenttinsa: ”hieskoivu on metsiemme hukkakaura”.

Kommentti liittyi silloin istuneen Energiametsätoimikunnan suosituksiin. Mietinnössään vuodelta 1979 toimikunta oli esittänyt, että maassamme tulisi varata 750 000 hehtaarin pinta-ala hieskoivulle. Päätavoite oli energiahakkeen tuotanto.

Maailman hiilimetsänhoidosta on opittavaa

Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla, hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku mittaa paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittauksista voi laskea esimerkiksi Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Slovenia on Euroopan johtava hiilimetsänhoidon maa

Suomi on lähestymässä EU:n puheenjohtajan kauttaan (1.7. alkaen). Metsien maana me voimme viitata onnistuneen metsänhoidon historiaamme ja korostaa kumppanuusmaille metsien merkitystä ilmastolle.

Jo kasvaneet metsät ovat kussakin EU-maassa tärkeitä hiilen nieluvarastoja (nieluja). Onnistuneella metsänhoidolla on mahdollinen saada eri puolilla Eurooppaa aikaan jatkuva hiilen nieluvirta, vuotuisista hyötypuuna hakkuista ja vanhojen puiden luontaisesta lahoamasta huolimatta.

Kanta-Häme on vahvimpien ilmastometsien ja parhaan hiilimetsänhoidon aluettamme

Luonnonvarakeskus, Luke, mittaa jatkuvasti metsiemme biomassaa Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan, noin 60 000 otannan koealalla. Maakunnittain ositetut tuoreimmat tulokset ovat kausilta 2009-2013 ja 2014-2016.

Valtakunnan Metsien Inventoinniksi (VMI) aikoinaan nimetyssä hankkeessa on keskitytty alusta lähtien maastossa helpoimmin ja kiistattomimmin mitattavaan suureeseen: puuston määrään runkojen kiintokuutioina. Ykköskaudella 2009-2013 meillä oli yhteensä 2357 miljoonaa kuutiota ja kakkoskaudella 2013-2016 yhteensä 2459 miljoonaa kiintokuutiota.

Ilmastometsitys sai lisäarvoa

Metsättömien, riittävän lämpimien seutujen ilmastometsityksen pohdinta, malliesimerkkinä Sahara, käynnistyi tiedejulkaisujen tasolla 2009. Leonard Ornstein tiimeineen julkaisi mielikuvituksellisen mutta perustellun artikkelin Saharan ja Australian takaliston (outback) metsityksestä (lähde 1).

Ilmastometsitys perustui kasteluun, minkä vesi pumpattiin joko lähimmästä valtamerestä tai Saharan tapauksessa vaihtoehtoisesti syvällä maaperässä olevasta pohjaveden varastosta. Meriveden suola oli määrä poistaa käänteisosmoosilla.

Eukalyptus - Etiopian ilmastopuu

Australiasta Etiopiaan kotiutunut eukalyptus on kasvanut maan tärkeimmäksi viljelypuuksi. Yli 100 vuoden kasvukokeissa laji on osoittautunut tuottoisaksi, kestäväksi ja viljelyvarmaksi sekä kylämetsityksiin että ylämaan vuoriston metsänrajan hoitoon.

Perhemetsien mallimme sopisi Afrikan ilmastometsätalouteen

Suomalainen kehitysapu alkoi Pohjois-Afrikan metsillä. Ensimmäinen hankkeemme käynnistyi vuonna 1965 Tunisiassa, sikäläisessä Remelin metsäkoulussa. Sen jälkeen metsäavun hankkeita on viety Tansaniaan, Sudaniin, Etiopiaan, Sambiaan, Ugandaan ja muihin Afrikan maihin.

Osaran aukot nielevät ilmastohiiltä

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hiilipörssin voi luoda sekä EU:n tasolle että valtakunnalliselle tasolle. Pörssin taloudellista merkitystä voi tarkastella myös alueellisella tasolla. Otetaan esimerkiksi Lapin maakunta (entinen Lapin lääni).

Euroopan metsämahdit

Vuoden 2018 kuluessa kiihtyneestä metsiemme biomassan ja niiden hiilen nielujen keskustelusta lienee jäänyt mieleemme, että tavalla tai toisella Suomi on tässä Euroopan mahtimaita.

Ainakin yhdessä asiassa olemme se mahti: metsiemme ja niiden biomassan pitkäaikaisessa mittaamisessa. Silloinen Metsäntutkimuslaitos aloitti Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) jo 1921, ja tänään mittauskierros Hangosta Utsjoelle on tehty jo 12 kertaa. VMI-tulokset ovat nyt kaikkien lukijoiden, kansainvälistenkin tutkijoidenkin, arvioitavissa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) verkkosivuilla.

Julkaise syötteitä