Ilkka Luoma Mielipiteitä ilman hymistelyä

Kaikki blogit puheenaiheesta Hiilen nieluvirta

Hiiliviljelyn uranuurtajat

Kuuntelin juuri Tiedeykkösen radiolähetystä, jossa laajasti käsiteltiin Sitran tilaama "Maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut"-selvitys (Luke, tammikuu 2019). Äänessä oli Sitran Hanna Mattila sekä muutama vihtiläisviljelijä.

Ilmastohiiltä maaperään biomassapajulla

Maaperä peruskallion yläpuolella on maapallon tärkein elollisen hiilen varasto, suuruudeltaan 1500 miljardia alkuainehiilen tonnia. Vertailuksi: ilmakehässä on 850 miljardia tonnia, biomassassa (etupäässä puissa) on 550 miljardia tonnia.

Hiilipörssi vaikuttaisi metsätalouteen moninaisesti

Hiilipörssiä on kuluneen vuoden aikana, ja usein tuleviin eduskuntavaaleihin liittyen ehdotettu Suomen ilmasto-, energia- ja metsätalouteen. Hiilipörssi olisi laajennus vuodesta 2004 Euroopan unionin sisällä harjoitettuun hiilioksidin päästöpörssiin.

Kun päästöpörssi vain sakottaa, taivaalle päätyvästä fossiilisen hiilen päästövirrasta, hiilipörssi myös palkitsisi. Se palkitsisi etenkin metsänkasvattajia uusiutuvan hiilen nieluvirrasta. Nieluvirta tulee taivaalta hyvin hoidettuun metsään, sen kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin.

Hieskoivu oli metsiemme hukkakaura

Edesmennyt Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisen Luonnonvarakeskuksen) sanavalmis professori Kullervo Kuusela lausahti vuonna 1983 Ylivieskan metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa klassikoiksi jääneen metsäkommenttinsa: ”hieskoivu on metsiemme hukkakaura”.

Kommentti liittyi silloin istuneen Energiametsätoimikunnan suosituksiin. Mietinnössään vuodelta 1979 toimikunta oli esittänyt, että maassamme tulisi varata 750 000 hehtaarin pinta-ala hieskoivulle. Päätavoite oli energiahakkeen tuotanto.

Maailman hiilimetsänhoidosta on opittavaa

Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla, hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku mittaa paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittauksista voi laskea esimerkiksi Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Slovenia on Euroopan johtava hiilimetsänhoidon maa

Suomi on lähestymässä EU:n puheenjohtajan kauttaan (1.7. alkaen). Metsien maana me voimme viitata onnistuneen metsänhoidon historiaamme ja korostaa kumppanuusmaille metsien merkitystä ilmastolle.

Jo kasvaneet metsät ovat kussakin EU-maassa tärkeitä hiilen nieluvarastoja (nieluja). Onnistuneella metsänhoidolla on mahdollinen saada eri puolilla Eurooppaa aikaan jatkuva hiilen nieluvirta, vuotuisista hyötypuuna hakkuista ja vanhojen puiden luontaisesta lahoamasta huolimatta.

Kanta-Häme on vahvimpien ilmastometsien ja parhaan hiilimetsänhoidon aluettamme

Luonnonvarakeskus, Luke, mittaa jatkuvasti metsiemme biomassaa Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan, noin 60 000 otannan koealalla. Maakunnittain ositetut tuoreimmat tulokset ovat kausilta 2009-2013 ja 2014-2016.

Valtakunnan Metsien Inventoinniksi (VMI) aikoinaan nimetyssä hankkeessa on keskitytty alusta lähtien maastossa helpoimmin ja kiistattomimmin mitattavaan suureeseen: puuston määrään runkojen kiintokuutioina. Ykköskaudella 2009-2013 meillä oli yhteensä 2357 miljoonaa kuutiota ja kakkoskaudella 2013-2016 yhteensä 2459 miljoonaa kiintokuutiota.

Ilmastometsitys sai lisäarvoa

Metsättömien, riittävän lämpimien seutujen ilmastometsityksen pohdinta, malliesimerkkinä Sahara, käynnistyi tiedejulkaisujen tasolla 2009. Leonard Ornstein tiimeineen julkaisi mielikuvituksellisen mutta perustellun artikkelin Saharan ja Australian takaliston (outback) metsityksestä (lähde 1).

Ilmastometsitys perustui kasteluun, minkä vesi pumpattiin joko lähimmästä valtamerestä tai Saharan tapauksessa vaihtoehtoisesti syvällä maaperässä olevasta pohjaveden varastosta. Meriveden suola oli määrä poistaa käänteisosmoosilla.

Maakuntien ja metsälöiden hiililuvut

Metsien ilmastolaskennassa on kaksi avainlukua, joita tarvitaan muun muassa jo pitkään ounastelemassamme hiilipörssissä. Tärkein on metsiimme vuosittain päätyvä hiilen nieluvirta, yksikössä tonnia alkuainehiiltä vuotta ja maahehtaaria kohti. Kyseessä on tasevirta joka huomioi plussana metsiemme vuosikasvun ja miinuksena metsiemme vuotuisen poistuman (hakkuut plus luonnon lahoamat).

Hiilipörssin nyrkkisääntöjä

Puustoaan hyvien hoito-ohjeiden mukaan kasvattava metsätilallinen odottaa jo herkeämättä hiilipörssin avautumista. Hän tietää metsänsä olevan hiilen nieluvarasto. Sinne päätyy hiilen vuotuinen nieluvirta, minkä suuruus pörssin meklaria kiinnostaa.

Mutta miten metsätilallinen mittaa näkymättömän alkuainehiilensä määrän, kun vain puuston kuutioista on tähän asti puhuttu?

Julkaise syötteitä