*

Ilkka Luoma Mielipiteitä ilman hymistelyä

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomi 100

Ikkalan tietovisa 2017, Suomi 100 vuotta sitten

Ikkalan tietovisa on jokavuotisen Ikkalan elopäivän yksi ohjelmanumeroista. Eilisessä elopäivässä 15 henkilöä osallistui tietovisaan. Vastauksia luonnehdittiin hankaliksi. Osallistuneiden kesken arvottiin kukkakassi. Arpa suosi pusulalaista miestä.

 

 

Itsenäisyyden vuosikymmenten merkittävimmät alukset: H-vene 1968

Hans Groopin H-vene on eniten valmistettu suomalaissuunnittelijan suunnittelema purjevene. Se teki myös purjehduksesta laajojen kansanjoukkojen harrastuksen ja on ollut vuosikymmeniä vesistöjemme yleisin purjevene. Lasikuitu, alumiini ja dacron olivat tämän avaruusajan veneen kestävät materiaalit.

Itsenäisyyden vuosikymmenten merkittävimmät alukset: Jäänmurtaja Voima 1954

Pohdittaessa merkittäviä aluksia itsenäisyyden vuosikymmeniltä jäänmurtaja Voima on helppo nostaa esille. Jäänmurtaja Voima oli teknologisesti aikansa huippua edustanut jäänmurtaja josta tuli myös vientituote Neuvostoliittoon ja Ruotsiin. Aluksen työura on kattanut jo 63 vuotta - yli puolet itsenäisyyden ajasta - ja eläköityminenkin tapahtunee ilmeisesti vasta 2020-luvun lopulla.

Saksanniemen marssi löytyi peltilaatikosta

Saksanniemen marssin ensimmäinen säkeistö kertoo ytimekkäästi, mistä Suomessa oli kyse itsenäisyyden alkuvaiheissa.

Suomi vuonna seitsentoista

järjestyst´ ol´ vailla.

Punarosvot ryssän kanssa

hääräs kaikkialla.

Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko,

Lapuan ja Härmän loukko,

Vöyri, Kauhava ja muut!

Suomessa vallitsi sekasorto. Sitä hillitsemään perustettiin syksyllä 1917 Porvooseen Saksanniemen järjestyslipusto kouluttamaan maahan omia poliisijoukkoja.

Peikko-oopperasta ja Avoimet Kylät –tapahtumasta

Avoimet Kylät on jokavuotinen valtakunnallinen tapahtuma. Tänä vuonna se on lauantaina 10.6.2017.

Tapahtuman kotisivuilla sanotaan, että tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Suomen itsenäisyyden vuosikymmenten merkittävimmät alukset?

Amerikkalainen ja brittiläinen media rakastaa top-listauksia kaikissa asioissa, myös erilaisisissa historiateemoissa. Suomessa tämä formaatti ei ole tuttu, siksipä itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi ajattelin tehdä kirjoitussarjan itselleni rakkaaseen merihistoriaan liittyen.

Törmäsin Agricola-historiaportaalissa Leena Rossin kirja-arvosteluun Ian Grahamin teoksesta "50 laivaa jotka muuttivat historian kulun". Arvostelun kirjoittaja pohti merkittäviä aluksia eri näkökulmista josta sain innoitusta omiin pohdintoihini.

Paikallishistoriaa parhaimmillaan

Alajärven yhteiskoulun entinen rehtori ja historianopettaja Toivo Kivipelto ottaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen maanläheisen näkökulman. Hän tarkastelee uudessa kirjassaan ("Uusi ukaasi on tullut" - Alajärvi itsenäisyyttä rakentamassa, 2017) kansallista heräämistä ruohonjuuritasolta, Etelä-Pohjanmaan Järviseudun (Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Soini, Vimpeli) pienten kuntien vinkkelistä.

Wanha Rouva aikoo rokata syksyllä Lahdessa

Wanha Rouva aikoo rokata

Lahessa  syksyllä

 

Teatterien näytäntökaudet alkavat olla lopuillaan. Lahden kaupunginteatterissa esitettiin viime perjantaina viimeistä kertaa tragikoominen Paula Salmisen kirjoittama, Anne Rautiaisen ohjaama  Alfanaaras, näytelmä perheenäidistä, urahaaveista, ruuhkavuosista ja uudistuvasta isän roolista. Päärooleissa loistivat Anna Pitkämäki ja Teemu Palosaari eikä muukaan ensemble huono ollut, jos Uotista lainaisi.

Kierros Hietaniemessä 150-vuotiaan suomenkielisen Maamme-laulun kunniaksi

Tänään on kulunut 169 vuotta siitä, kun kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi riimittämä Vårt land laulettiin ensi kerran Fredrik Paciuksen sävelin 13. toukokuuta 1848. Tällöin ei laulettu meille tuttuja suomenkielisiä säkeitä ”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen!”, sillä niiden aika koitti vasta 19 vuotta myöhemmin, vuonna 1867. Kääntäjät toivat lauluun isänmaan nimen ja vieläpä sen ensi riville. Suomeksi maa oli siitä pitäen Suomi, eikä enää vain ”Maamme, maamme, isänmaamme”.

Avoimet ovet Presidentinlinnassa

Kävin Presidentinlinnassa avoimien ovien päivänä. Olin tullut Mariankadulle yhdeksältä aamulla. Ennen minua jonossa oli jo noin 50 ihmistä ja jono piteni pikkuhiljaa. Jonossa keskustelin eri ihmisten kanssa ja sain myös uusia kavereita. Takanani seisoi yhdysvaltalainen pariskunta, joka oli tullut eilen Suomeen. He olivat kuulleet ystävältään linnan avoimista ovista.

Pääsin sisään heti ovien avauduttua kymmeneltä. Iltapäivällä jono kuulemma oli jo senaatintorin kohdalla.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä