*

Ilkka Luoma Mielipiteitä ilman hymistelyä

60 vuotta Jean Sibeliuksen kuolemasta - 100 vuotta suomalaisuutta

Kansallista uusheräämistä tavoitteleva dokumentti Jean Sibeliuksesta esitettiin koko kansan YLE Teema kanavalta 18. syyskuuta 2007 - kansallissäveltäjämme Sibelius kuoli tasan 60 vuotta sitten --- 


[2007][ ... 50 vuotta sitten suomalaisuuden säveliä mestarillisesti tuottanut Jean Sibelius kuoli jättäen jälkeensä perinnön verrattoman - kansallinen herääminen synnytti mm. kaikkien tunteman Finlandian esikuvaksi koko kansalle, kuinka se yhtenäisenä läheni kohti itsenäisyyttään ... ][U]

Kansakunta on aina yhtä voimakas henkisyydessään, yhtenäisyydessään ja ylpeydestään historiaansa, kuinka hyvin se tuntee menneisyyttään, pohjaksi omille tavoitteille ja osallisuudelle nykyisyyteensä. Suomen kansan historia sävelien takaa on väkevä ja herättävä, tuoden irtiottoa tänäänkin meitä hallitsevan markkinatalouden paatoksista.

Hämeenlinnassa 1865 syntynyt Sibelius tapaili nuoresta pitäen säveliä, halusi soittaa, halusi tulla joksikin suureksi. Hänelle piirtyi tehtävä jostain merkittävästä, joka kietoi suomalaisia muitakin aikansa ajattelijoita ja taiteilijoita, siis kaikkea sellaista, jota ei aina rahassa mitattu, vaan tehtävinä, joilla oli sanomaa koko kansalle.

Aikaisia edusti Akseli Gallen-Kallela, aiemmin sanallisten sivallusten Aleksis Kivi, ... monia muitakin. Kaikilla oli vääjäämätön tahto tulla suomalaisuuden airuiksi kukin tavallansa herättämään kansakuntaa omaan itsenäisyyteensä. Aikojen koittaessa innoissaan oltiin valitsemassa itsenäisyyden lähetessä saksalaista kuningastakin. Ei kuitenkaan sentään, jäänteeksi jäi kuitenkin saksalaisen säveltajän Maamme- laulu, jota on aika-ajoin koetettu vaihtaa Finlandiaan.

Maamme-laulu soi Virossa ja meillä. 1960-luvulla pieni itsenäisyyttä tavoitellut, ensimmäisen televisio-sodan maineen saanut Biafran sota isompaansa kohtaan valitutti heiveröiselle pyrkimykselle Finlandian kansallissävelekseen. Sibeliuksen väkevä ja itsenäisyyteen tähdännyt juhlallinen ja myrskyävä teos sai tunnustuksen syvältä mustasta Afrikasta - saavuttamatta sitä, minkä esikuvana se meillä oli.

Tämän päivän Suomessa etusijalle ovat nousseet talous, taseet, voitto ja kulutuksen kasvu. Taakse ovat jääneet itsenäisyytemme suurmiehet ihanteineen - suomalaisuuden identiteettien luojat, joilta pohjilta itse omin voimin on ponnisteltu ilman liitoksia suurempiinsa. Suomen kansa on aina luottanut vaikeina aikoina itseensä, kuten sen tulisi nytkin huomiseensa luottaa.

Päivä tänään on aina pohjaumaa menneisyydestä ja niistä kokemuksista, joista on luotu vahvuudet kansalliselle tunteelle, josta huomisen ongelmatkin saavat yhteisesti toimien ratkaisunsa. Itseensä luottava kansa pystyy hoitamaan omat ja ulkoakin tulevat haasteet. Kansallinen identiteetin luonti oli tulosta päämäärän kirkastumisesta mitä tekemän piti. Päämäärät toteutuivat - joulukuun 6.:na tulee 90 vuotta täyteen. Mitkä ovat nyt kansalliset päämäärämme?

Säveltäjämestari on vielä tänäänkin yksi tunnetuimmista suomalaisista. Sibelius on esikuva edelleen sävelille, joilla uuden ajan yhteenkuuluvuutta synnytetään voimaksi kohdata huomisen vaikeudet, mihin talouskasvun ihanteet ovat koko maapalloa ajamassa. Paluu henkisyyden juurille on aktiivinen tie kohdata yhteinen osaaminen kansakunnan eduksi. Kansallisen tahdon myötä luodaan ratkaisut - itse omassa maassa, omin suomalaisin voimin - kansakuntaa hajaannuttaviin uhkakuviin.

Karjalan laulumailta inspiraatioita hakenut taloudellisesti niukkaakin elämää kokenut kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli Järvenpäässä 20. syyskuuta 1957.

 

Isänmaamme suurmiehen Jean Sibeliuksen kuolemasta puolivuosisataa + 10 vuotta

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE

Linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Sibelius

-------------------------------------------------------
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen-
(kuvia saa käyttää vain tämän kirjoituksen yhteydessä - kuvauksiin saatu lupa - 2005)


Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4744515 ---

Teksti
Hämeenlinnassa sanan mukaisesti Hämeen linnassa esitettiin v. 2005 dokumenttipätkää Itsenäisyyspäivän juhlista Presidentin linnasta vuodelta 1957. Tuona vuonna syyskuussa kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli Järvenpäässä kotonaan Ainolassa. Sibelius jätti väkevän perinnön Suomelle ja suomalaisille.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4744529 ---

Teksti
Kerrotaan pikku Jeanin leikkineen tämän klaviatuurin? alla tapaillen säveliä projisoiden niitä maton raitoihin (YLE Teema 18.9.2007). Lieneekö soitin kuitenkaan aito ja alkuperäinen? Suurmiehen elämä ei liiaksi maallista rikkautta tuottanut, olipa joskus flyygelikin joutua vasaran alle. Taitelijat eivat aina ole parhaita markkinatalouden edusmiehiä, ...ainakaan itselleen.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4744551 ---

Teksti
Hämeenlinna kaupunki on vaalinut suuren säveltäjänsä muistoa osallistumalla säveltäjämestarin synnyinkodin ylläpitoon. Kaupungissa on myös syntynyt toinen kansallinen musiikkivaikuttaja - nimittäin kansanrallien oiva ja väkevä esittäjä, liian nuorena nukkunut - Irwin Goodman eli Antti Hammerberg. Niin eri suunnista, mutta niin samankaltaisia erilaisuudessaan!

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4744566 ---

Teksti
Jean Sibelius kolmeen kertaan varmuudeksi itsenäisen isänmaamme kansallissäveltäjänä. Finlandia osaltansa väkevöitti kansakunnan itsenäisyyden tielle yksin, liittoutumattomana ja itseensä luottaen, tosin Saksan avulla ja tuella. Suomen kansa on kolmeen kertaan sanonut itse ei vihollisten, uhkien ja haasteiden edessä säilyttäen silti itsenäisyytensä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[2005] Sibeliuksen Finlandia
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/08/vakava-ja-yl...  - [BLOG/il]

[ … Helsingin Sanomat julkisti Sunnuntai Depatissaan Antti Vihisen kynällä arvostelua Finlandian käytöstä kansallisiin ja henkeä nostattaviin tarpeisiin. Sibelius sävelsi Finlandian 1800-luvun lopun lehdistön tilauksesta kansallisen identiteettimme vahvistamiseksi … ]

Finlandia on melankolinen, mutta toivoa herättävä ryhdikäs kansallishenkeä nostattava teos. Finlandiaan ovat myös monet ulkomaat ja ulkomaalaiset ihastuneet sen vahvan ja puhuttelevan soinnin takia. Onpa se joskus valittu kansallishymniksikin.

Finlandialla on aina ollut Suomessa kansallinen leima ja yhtä arvokkaana kuin saksalaissäveltäjän Maamme-laulu 1], se nostattaa tunteita ja yhteenkuuluvuuden henkeä.

1] Voittojen Maamme laulu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12409-maamme-laulu-on-urheilua-rakastavalle-kansalle-tunteiden-loppuhuipennus - [US_P/il]

Sävellys on aina säveltäjänsä hengentuotos,

joka on julkistuksessaan tarkoitettu yleisölle kuunneltavaksi. Säveltäjä julkistaessaan teoksensa luovuttaa sen vapaaseen käyttöön ilman käyttöohjeita. Finlandia on tilattu orastavan itsenäisyyskaipuun 2] aattona viestittämään tuntoja airueeksi kuten lippu joukkojen eteen kuljetettavaksi.

Jatkuu linkin ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/sibelius-ja... - alta.

.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Hiljattain tosiaankin perehdyin Helsingin Sanomien "Aikakone" - palveluun, jossa on digitoituna vuodesta 1904 lähtien päivittäiset aviisit. Päällimmäinen havainto oli, että oikeastaan mikään ei ole muuttunut.

Tätä tukee myös Eino Leinon kirja (1914) "Pankkiherroja".

Mitä tulee Sibeliukseen, hän on todellakin merkittävässä roolissa jonkinlaisen modernin ajan kansallisen identiteetin muodostumisessa. Ei suinkaan ainoa, mutta eräs keskeisimmistä luomistyötä tehneistä.

Ja mitä tulee suomalaisuuteen, vaikka sitä tahdotaan käsitteenä toisinaan häivyttää tai mitätöidä, on kyseessä kuitenkin suurin piirtein yhteisen kokemushistorian, kielen ja kulttuurillisten ilmiöiden muovaama synteesi. Se on sitä jotakin, mitä pitkien ulkomailla vietettyjen pitkien ajanjaksojen puitteissa yllättäen havaitsemme kaipaavamme.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Opus Finlandia on profetiaalinen teos, jos asian haluaa mieltää sellaiseksi.

Sävellys on tehty vuosisadan vaihteessa, mutta Suomen historian kulkua vuosien 1899 ja 1918 välillä voi hyvin profiloida Finlandian teemojen perusteella.

Sävelmä alkaa dramaattisella iskulla ja jatkuu sen jälkeen melankolisissa tunnelmissa.

Sitten alkaa tapahtua. Sotarummut soivat ja tunnelma kiihtyy suoranaiseksi taisteluksi. Taistelu jatkuu ja toistaa itseään, kunnes se yhtäkkiä loppuu.

Seuraa tauko, ja aurinko alkaa nousta.

Ensin vaimeana lohtuna ja sen jälkeen voimakkaana uskona siihen, että ajat ovat muuttuneet ja entinen on jätetty taakse.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset