Ilkka Luoma Mielipiteitä ilman hymistelyä

Tulevaisuutemme lasikuutioissa

Sitten tulevaisuusvisio,

kun robotiikan ja monitahotulostajien kannattajat saivat tahtonsa lävitse - olimme poistaneet kaiken omaehtoisen lihasmoottoroinnin, ja kun apuvälineetkin alkoivat tuntumaan vastenmielisiltä ---

”Ja maan täyttivät ihmispäiden kerrokset, joissa lasikuutioihin säilötyt aivot [33cm x 33cm x 33cm] 3] seurasivat toistaan, niin horisonttiin ulottuvina rivistöinä kuin korkeuksiin kurottuvina lasipyramideina – nuo kuutiot olivat läpinäkyviä, kun transparenttisuutta hamusimme ja salaaminenkin kiellettiin.

 

Noissa lasikuutioissa oli säilöttynä minuutemme –

yksi per lasikuutio. Jokainen oli yhdistetty maan keskipisteesta energiansa pumppaamaan keskustietokoneeseen, joka jakeli säästeliäästi niin onnen kuin surun tunteita. Olimme degeneroineet muut elimemme, paitsi aivot, turhiksi – ja näin apuelimet olivat surkastuneet.

Olimme saavuttaneet nirvanan, jossa mielihyvä seurasi mielipahaa – annosteluohjelmiston mukaisesti. Hiilielämä **] oli näin päättynyt ja tilalle oli tullut vain aivosynaptiikka *] . Ei ollut enää fyysistä väkivaltaa, kun ei ollut käden jatkeena astaloa eikä puukkoa. Keskustietokone ohjasi kaikkea – lasikuutiot olivat sen hermopäitä ja täysin tahdottomia.

 

Päättöohjelma – jonka virukset ohjasivat 4]

Lopulta keskustietokone valmisteli päättöohjelman ja siirsi varastoidun hyppykäskyn käytäntöön, joka terminoi lasikuutioiden sisällön kaukaiseen uudelleen syntyyn – olimmehan kierrossa ja bittien vääristymä piti oikaista.

 

Valo sammui ja koitti pimeys –

jokainen lasikuutio hiljeni ja puhalsi lopunkin tuntemusmuistelon tietopankkiin – tulevia varten; varoitukseksi alkeellisen elämämme virheistä ja malliksi keskeneräisyydestä, kun ahneus ja kasvuhokema olivat saavuttaneet yliotteen”

 

 

 

Ilkka Luoma

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Olinpas kommentoinut pirun huonosti, piti poistaa koko typerä kommentti. Huomenta kaikki sci-fin ystävät, elämme sitä parhaillaan ;D

Ilkka Luoma
Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Ihmisolentona olemisen ikuinen dilemma. Eksistentialismissa määritys menee jotenkin näin: Olemassaolossaan ihminen on "heitetty maailmaan". Hän on täysin vapaa valitsemaan olemuksensa ja arvonsa sekä on tähän pakotettu. Tästä ristiriidasta seuraavaa elämän peruskokemusta kutsutaan ahdistukseksi. Sitten alkaa kysely.

Eräässä hautakivessä Italiassa luki seuraava teksti.

"Olin kerran mitä sinä olet, ja olen se millainen sinustakin tulee."

-

Hengitämme ehkä olemme,
puhumme ehkä ajattelemme.
Mutta elämmekö ollenkaan ;∂

-

Kukaan ei tiedä, mitään, määrittele ensin kukaan, määrittele sitten tietäminen, kuka määrittelee, mitä hittoa täällä tapahtuu ;œ

Vai sci-fissä?

Ilkka Luoma

Hieno kommentti!

Tosiaan emme ME (siis ykseytemme) tiedä mitään, vaan synapsit, jotka muodostavat ymmärrettäviä kokonaisuuksia ... -

Tieto on aina ollut olemassa, sillä tieto on prosessi aivoissa, joka saa hyväksyntää itseltä ja/tai muilta - ja siten se saa loogisen oikeutuksen olemassaoloonsa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Looginen olemassaolo tarkoittaisi siis tapauksessamme loogista ristiriidattomuutta. Ok. Mutta joidenkin näkemysten mukaan myöskin mahdolliset maailmat ovat yhtä todellisia kuin aktuaalinen maailma. Matemaattisesti.

Se sitten miksi aktuaalinen maailma paikallisesti muodostuu, riippuu muutamasta miljardista alkuasetelmasta, elämäilmiön hyödynnettävistä olevista palikoista, kumuloituvasta informaatiosta sekä myös hyvistä ja huonoista sattumuksista.

Mutta siis, olemisemme muodostuu siitä logiikasta miten luonto nyt vain sattuu toimimaan, aina tässä ja nyt.

Se on oikein kaunista ;D

Kaiken takana kummittelee kuitenkin edelleen tämä vanha miete. Miksi mitään ylipäätään on olemassa, sen sijaan että ei olisi olemassa mitään ;D Vai onko?

Esim. jumalateorianhan mukaan kaikkeus olisi vain eräänlaista olematonta kuvitelmaa. Onko sellainen mitään olemassaolemista, vai olemmeko me juuri niitä kaiken kuvittelevia jumalia ;D

Ilkka Luoma

"Miksi?" -saattaa olla turha kysymys, se on vain ilmentymä uteliaisuudestamme.

Jumala luotiin selitteeksi selittämättömälle.

Mikäli emme koskaan saavuta täyttä tietoa, on sija Jumalalle olemassa - ja kullekkin tarpeensa ja uskonsa mukaisesti. Jumala lienee yleisnimike sellaiselle johon turvataan - tiedon päättyessä.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset